Savunpolttamat kaskilinnut
kaksin metsänsä raunioilla
laulavat toistensa suuhun
eivät täsmällisiä sanoja
mutta sanan aiheita
tulesta joka kerran korvensi
siipi liekeissä vapisi
 
Hiilenmustat kaskilinnut
toisensa näköiset
laulavat sanoja toistensa suuhun
tarinoita tulesta
heinäkuisesta hämärästä
ainoasta laulupuusta
 
laulaa ilman muistoja
elää ilman tulta
lauletaan sitten kun kukaan ei ole enää elossa
jotta eivät elävät saisi laulujamme kuulla
lauluja tulesta
tulesta
tulesta
TULESTA!
tulesta puiden pinnalla
kaskilintujen unesta